Villieläinonnettomuudet: Vältä vaarat liikenteessä

Wildunfall voi tapahtua kenelle tahansa autoilijalle, joten on tärkeää tietää, miten toimia oikein. Lokakuun alussa eläinonnettomuuksien riski kasvaa erityisesti, sillä huhtikuusta ja toukokuusta aina lokakuusta joulukuuhun asti on suurimmat onnettomuusriskit, kuten Saksan vakuutusyhtiöiden liitto (GDV) varoittaa.

Vuonna 2023 Saksan autovakuuttajat rekisteröivät yli 280 000 wildunfallia kaskovakuutetuissa autoissa. Laskennallisesti Saksassa auto törmää villieläimeen joka toinen minuutti. Onnettomuuksista, joissa on vain kolhu, voidaan pitää onnena, sillä Statistan mukaan vuonna 2023 Saksassa oli noin 2700 loukkaantunutta yhteensä 2300 wildunfallissa, joissa oli henkilövahinkoja. On raportoitu jopa 20 kuolemantapausta vuodessa wildunfallien vuoksi.

Erilaiset villieläimet, kuten 210 000 peuraa, 24 000 wildsikaa, yli 4000 punahirveä ja 3000 damhirveä, ovat usein vaarassa liikenteessä. Valitettavasti jopa 80 prosenttia villikissoista kuolee auton törmätessä niihin, samoin 70 prosenttia kalastussaukkoista.

Kun kelloja siirretään keväisin, työmatkat osuvat taivaan hämäräaikoihin, jolloin monet villieläimet etsivät ruokaa. Syksyllä moni autoilija matkustaa myös aamuhämärässä töihin. Saksan villieläinsäätiö toteaa, että isot villieläimet liikkuvat erityisesti hämärän aikaan etsien ruokaa. Esimerkiksi riikinkukkojen ja wildsikojen biologinen rytmi seuraa auringon nousua, ja hämärässä ne ovat erityisen aktiivisia.

Yksinkertainen sääntö on, että erityisesti iltaisin on ajettava varovasti. BDF (!) huomauttaa myös, että marraskuu on pariutumisaika damhirville, wildsioille ja peuroille, jolloin eläimet ovat erityisen aktiivisia.

Wildunfallien riski on suurimmillaan keväällä ja vuoden lopussa. Vuodenaikojen mukaan onnettomuusriski vaihtelee huomattavasti; esimerkiksi huhtikuussa riski kasvaa 16 prosenttia ja toukokuussa jopa 22 prosenttia keskimääräisestä korkeudesta. Lokakuussa nöyrästi +10 prosenttia ja marraskuussa +13 prosenttia.

Wildunfallit voivat tapahtua kaikissa olosuhteissa, mutta tietyt tilanteet lisäävät riskiä. Esimerkiksi tunnetut eläinten kulkureitit, jotka usein merkitään varoituskylteillä, sekä peltojen reunoilla ja metsänrajoilla on erityisen vaarallisia. Uudelle rakennettujen teiden kohdalla, joissa villieläimet eivät ole vielä tottuneet liikenteeseen, riski on myös korkea.

Suositeltavin keino villieläinonnettomuuksien estämiseksi on sopeuttaa ajotapa ja varmistaa ajoneuvon tekninen turvallisuus. ADAC:n tutkimukset osoittavat, että jos vauhtia maantiellä hillitään 100 km/h:sta 80 km/h:iin tai 60 km/h:iin, autolla on suurin mahdollisuus välttää törmäys villieläimeen, joka ilmestyy äkkiä 60 metrin päähän autosta.

Jos tien reunalla näkyy eläin, on tärkeää osata jarruttaa hallitusti, jotta törmäysnopeus vähenee. Jo 60 km/h:ssa villisika voi aiheuttaa autoille lähes 3,5 tonnin törmäysvoiman – se on suunnilleen yhtä paljon kuin sarvikuono!

Vinkki: Kun eläin ilmestyy teille, on hyvin todennäköistä, että muita eläimiä on tulossa perässä. Siksi kannattaa aina olla valmiina varovaisemmin.

Jos suuri eläin, kuten hirvi tai wildsika, on tiellä ja törmäystä ei voi välttää, on parasta jarruttaa täysillä ja pitää ohjaus tukevasti käsissä. Älä yritä väistää, sillä hallitsematon väistö voi johtaa auto-onnettomuuteen, jossa auto voi lentää ulos tieltä tai kolaroida vastaan tuleviin autoihin. Asiantuntijat uskovat, että tällaiset väistöön liittyvät onnettomuudet ovat syynä lähes tuhanteen kuolemaan Saksassa vuosittain.

Pienessä eläimessä, kuten jäniksessä, siilissä tai ketussa, väistäminen voi johtaa vakaviin seurauksiin. Jos täysjarrutuksessa sattuu törmäys, voisit joutua osittain vastuuseen, sillä laki pitkittyä perustelee sen perusteettomana.

Täytyy ottaa huomioon, että moottoripyöräilijöillä on erilaiset riskit. Jopa jäniksen törmäys voi saada moottoripyörän kaatumaan. Jos jarrutusetäisyys ei riitä eläimen edellä, moottoripyöräilijöiden tulisi huomattavasti väistää – tämä vaatii kuitenkin harjoitusta ja taitoa.

Vaikka nykyaikainen teknologia voisi estää villieläinonnettomuuksia, kuten automaattiset jarrutussysteemit, jotka varoittavat villisikoja ja auttavat jarruttamaan, vielä ei ole olemassa villieläinten tunnistusta. Infrapuna-antureilla varustetut yövisiontekniikat voivat kuitenkin auttaa havaitsemaan eläimiä ja varoittamaan kuljettajaa vaaratilanteesta varsinkin ylemmissä automalleissa.

Jos villieläintörmäys ei ole estettävissä, rikosvakuutus tulee varmasti tarpeeseen. On tärkeää rauhoittua, ja seuraavanlaisia askelia tulee noudattaa: ensinnäkin onnettomuuspaikka tulee turvallisesti varmistaa, kutsua apua loukkaantuneille, ilmoittaa poliisille ja ottaa valokuvia tilanteesta.

Kuvien ottaminen ja villieläinonnettomuusilmoituksen täyttäminen on ensiarvoista. Loukkaantuneita eläimiä ei tule koskea; niiden kanssa on pidettävä etäisyyttä. Kuolleita eläimiä tulee siirtää vain käsineet päällä turvallisesti tien reunalle, mutta ne eivät ole sallittuja, koska se on rikollista.

Ikävä kyllä on tärkeää huomata, että vahinko autojen välisten törmäysten yhteydessä tulee kattaa vain vakuutuksella, eikä kotivakuutuksella. Ongelmat voivat vaihdella suuresti, mutta yleinen käytäntö on, että kolmivakuutusturva kattaa vain vahinkoja, jotka on aiheuttanut karhulaji, kuten peurat, villisiat ja niin edelleen.